Sainpas kuvan!

Hahaa. Onnistuin saamaan pojistani yhteiskuvan, jossa molemmat melkein hymyilevät.

Tänään kuljimme päiväkodin ohitse puistoon ja isompi katsoi kaihoiten päiväkodin pihalla leikkiviä lapsia. "Äiti, minäkin haluan mennä päiväkotiin". Tuntui haikealta jo ajatus siitä, että sekin aika on vielä edessä. No lähes heti tämän jälkeen hän tokaisi haluavansa myös kouluun ja se hetken haikeus vaihtui hihitykseksi.

Hiljaiseloa

Blogissa on ollut hiljaista, mutta en silti halua luovuttaa. Niin kauan tämä on jo kulkenut arjessa mukana - ainakin ajatuksissa.

Arki on kulkenut eteenpäin välillä harmaana ja toisinaan kaikissa sateenkaaren väreissä.

Nuorimmainen täytti vuoden, ei siis enää vauvaa talossa. Vaikka vauvalta hän edelleen tuntuu ja sylissäkin vielä viihtyy. Hän tykkää painaa päänsä olkaani vasten ja levätä siinä katsellen muiden puuhia. Ne hetket tahtoisin aina muistaa.