10 kuukautta

10 kuukautta tuli eilen mittariin!

Kymmenen kuukauden ikäisenä Aarre osaa istua jo hienosti, ryömiä, hakeutua konttausasentoon ja jos vaikka istun lattialla niin minusta tukea ottaen nousee jo suorille jaloillekin, ilman apua siis :) Huteralta touhulta kyllä kieltämättä näyttää. Aarre viipottaa menemään ihan koko ajan, ei pysy hetkeäkään paikoillaan. Jonnekin on päästävä.

Aarre tykkää kylpemisestä ja osaa loiskuttaa vettä käsillään. Pukeminen onkin sitten vähemmän hauskaa ja silloin täytyy vähän protestoida. Protestihuutoa muutenkin tulee aika usein, kun Aarre ei ole tyytyväinen ja odottaa palvelusväkeä saapuvaksi... ;)

Aarrella ei ole vielä yhtään hammasta, mutta silti karkeakin ruoka menee jo alas. Sotkua tosin syödessä tulee, kun Aarre vispaa molempia käsiä samaan aikaan ja tunkee samalla kaikkea muutakin kodin irtaimistoa suuhun, jos vaan jotain käsiin saa ;) Välillä lentää ruuat, lusikat ja lautasetkin minne sattuu.

Lempilaulu on edelleen Pienen pieni veturi. Tuiki tuiki tähtönen kelpaa myös, mutta ilman laulua taikka hyräilyä uni ei tule.

Totuuden sanoja

Äsken kun nukutin rimpuilevaa mustekalaa sylissäni, mieleeni muistui tämä runo. Eikä enää ärsyttänyt. Kauan sinua odotimme ja nyt on muka koko ajan niin kiire.

Valoisana tammikuun päivänä
poika haluaa kertoa kanssani tarinoita
joissa eläin paistaa lättyjä,
kirja on töissä kirjastossa, tuoli ontuu
jalkaansa, piano pesee hampaat.
Pakkanen on niin kova
että nyt sellaista voi tapahtuakin.
Ja lakkaamatta on kerrottava
jotta niin tulisi, sillä päivä on lyhyt, ja elämä,
jokainen syliinnukahtaminen ainut. 

Kari Levola

Aarre sai uudet hienot haalarit mittatilaustyönä. On niin vaikea löytää Aarrelle sopivia vaatteita kaupasta, kun leveyden puolesta mahtuisi yleensä kaksi vauvaa sisään. Ja olkaimet putoaa aina minihartioilta ja housut taas ei pysy päällä lainkaan. Ja joka paikasta pussittaa. Ja tarpeeksi pieniä kenkiä ei löydy mistään.. Ja minä olen

turhamainen, KYLLÄ... :)

Kokoeroa

On Aarre vähän tainnut kasvaa kymmenessä kuukaudessa :)

Aarre kahdeksan päivän ikäisenä lähdössä kotilomalle. Puku kokoa 50 cm.

Yhdeksän kuukautta myöhemmin. Sama puku koossa 68 cm.

Leivoin herkullisia lusikkaleipiä.

Pihallakin kukkii jo.

Palloissa

Kukkuu!

Siskon huoneesta löytyy vaikka mitä aarteita, joten sinnehän pitää aina päivisin mennä ryömimään.

Yksi päivä muuten jätin Aarren makuuhuoneen lattialle niin eikös se pötkö ollut jo ehtinyt mönkimään sängyn alle. Jalasta piti raukka vetää pois. Valitettavasti tästä ei ole nyt kuvamateriaalia. ;)

Oho, kukas sieltä kurkistaa..

Pitääkin mennnä vähän lähemmäksi katsomaan

Tossa se nyt vaan tuijottaa takaisin

Jos mä vähän kokeilen

Ää, tylsä tyyppi. Tuu hakee mut jo pois!

Viilataan pilkkua..

Tehtiin esikoisen kanssa tänään koruja. Makrolla vähän kuvailin helmiä. Tykkään kovasti makrokuvista, kun olen muutenkin pienten yksityiskohtien ystävä ja pilkunviilaaja. Voisi kyllä joskus ottaa vähän rennommin. Välillä menee hermo itsenikin kanssa, kun en ole koskaan täysin tyytyväinen. Nytkin tässä mietin ihan liian pitkään, että mitä oikein kirjoittaisin ja mitä kuvia laittaisin ja ja ja... :D

Aarren iltapuuro hedelmäsoseella :)

Ja painosta jälleen..

Neuvolassa käyty. Aarren mitat on nyt 6775 g ja 68.9 cm. Painoa oli tullut kuukaudessa 300 grammaa ja pituutta vähän reilu 2 cm. Minusta ihan hyvin siis. Painoa suhteessa pituuteen on vaan ihan liian vähän edelleen ja ero oli taas kuukaudessa kasvanut. Painokontrolli siis taas kuukauden päästä. Öljylisä kaikkiin ruokiin. Mahdollisesti kuukauden päästä lähete verikokeisiin ja ravitsemusterapeutille.

Kaikki aina toteavat, että ihan virkeältä ja hyvinvoivalta pojalta hän kuitenkin näyttää eli ei huolta. Saan kertoa yhä uudelleen ja uudelleen, että mitä Aarre syö. Paljonko. Kuinka usein. Välillä jo tuntuu, että sanojani epäillään. Välillä epäilen jo itseänikin...

Vuoden verran on Aarren painoa nyt kontrolloitu. Tähän aikaan viime vuonna kasvun hidastuma huomattiin ja siitä lähtien on näitä grammoja laskeskeltu. Minusta 5 kiloa syntymäpainoon lisää on ihan hyvä saavutus. :)

Mitähän tällä nyt pitäisi tehdä...

Angry Birds

Portaikossa

Villatakki

Aarren ihana uusi villatakki on niin herkullisen värinen, että heti iski kuvausinto :)

Huomenna mennään taas kuulemaan Aarren uusimmat mitat. Ollaanhan me joka kuukausi käytykin, että tuttua hommaa. Aarre syö edelleen malliikkaasti mitä vaan, mutta liikkuukin jo kovaa vauhtia, joten toivottavasti painokäyrä ei ole taas lähtenyt notkahtamaan.

Parina yönä kokeiltiin, jos Aarre nukkuisi paremmin pinnasängyssä. Ei nukkunut. Enkä nukkunut minäkään, kun kaipasin tuhisijaa viereeni. Nyt unet on tosin muutenkin parantuneet. Päiväunet on pidempiä eikä nukkumaan meneminen ole yhtä kiljumista. Jes! Elämä hymyilee :)

Istuakin osaan

Aarre intoutui katselemaan lastenohjelmia siskon kanssa ja istui samalla huomaamatta ilman tukea pitkän aikaa. Välillä piti kädellä ottaa vähän tukea.

Aarre on motorisesti kehittynyt kuukaudessa valtavasti. Ihanan haikeaa.

Mieluinen tuliainen

Aarre pallon perässä :)

Kurakeli

Odotan kovasti kesää, jolloin Aarren kanssa olisi helpompaa ulkoilla. Aarre innostuu aina kun pääsee rattaista pois, mutta harmistuu kun ei pystykään tekemään mitään. Liikaa toppauksia tiellä ja hanskoissakaan peukalot ei pysy hetkeäkään paikoillaan. Tänäänkin piti vetää sadevehkeet ylle, jotta pääsi edes vähän keinumaan ja istumaan hankeen. Kovasti Aarre yritti ryömiäkin ja mennä siskon perässä. Ja ulkoilun jälkeen unikin maittaa aina paremmin :)