Pimeä

Melkein aamusta iltaan pimeää. Koululaistakin harmittaa, kun pimeys laskeutuu melkein heti koulupäivän jälkeen. Pelottaakin vähän. Itsekin olen aina vähän pelännyt pimeää.

Joulukalenteri pelastaa seuraavan kuukauden. Ei yhtään valitusta heräämisestä, ei tarvitse rämpätä valoja, repiä peittoa päältä ja päästää pikkuveljeä hyppimään tytön päälle, koska hän singahtaa jokaisena aamuna joulukalenterinsa kimppuun yhtä innokkaana. Ainakin jos edellisiin vuosiin voisi luottaa. :)

Musiikkia, kiitos!

Mitä isot edellä,
sitä pienet perässä.

Aarre on kova joraamaan ja ojentelee kaukosäädintä monta kertaa päivässä, jos joku vaikka heltyisi ja laittaisi vähän musiikkia soimaan YouTubesta tai Spotifysta. Siskon kanssa sitten pistävät bileet pystyyn olohuoneen matolla melkein joka ilta.

Sopivaa katseluetäisyyttä tosin pitää vielä treenata ;)

Aina ei voi voittaa

Aina toisinaan tulee vastaan epäonnen päivä.

Mikro hajoaa, ruoka unohtuu uuniin eikä mikään mene suunnitelmien mukaan.

Taidan hyväksyä kohtaloni tänään ja laittaa miehen kokkaamaan ja siivoamaan, jotta en saa enempää tuhoa aikaiseksi :)

Sisaruus

Tappeleminen vie hermot vähän väliä,
mutta kun heitä katsoo yhdessä - liikuttuu.

Laatuaikaa

Taaperon piirustushetki

Meidän täytyy pysyä lähestulkoon sisätuloissa viikon verran, joten taaperon viihdyttämiseen on jouduttu keksimään jos jonkinlaista toimintaa. Vaan aikaa ei näihin hetkiin kyllä saa kovinkaan paljoa kulumaan.

Esimerkkinä piirustushetki, joka kesti noin 10 minuuttia.

Hihkutaan ilosta, kun paperit kaivetaan esiin ja laatikosta etsitään liituja. Tyytyväisenä läiskitään paperia pari minuuttia. Tylsää. Kurotellaan laatikosta kaikkia mahdollisia kyniä, vedetään yksi viiva paperiin, heitetään kyniä lattialle, revitään paperia, räkätetään päälle, kurotellaan lattialle heitettyjä kyniä ja suututaan kun kukaan ei nosta niitä heti ylös, pistetään tussi suuhun, hakataan käsillä pöytää kunnes isi toteaa, että eiköhän tässä olla nyt piirretty ihan tarpeeksi.

No jälkien siivoamiseen menee toiset 10 minuuttia, joten piirustushetkeen saatiin todellisuudessa kulutettua huikeat 20 minuuttia. ;)

Mitäs kehittävää toimintaa me seuraavaksi keksitään?

ANNA!! ANNA!!

Pieni potilas

Toipuu kotona nyt. 

Tänään olen taas osannut arvostaa uudella tavalla terveyttä ja näitä tuttuja ja turvallisia ympyröitä. Pitäisi vaan muistaa se jokaisena päivänä - ilman ikäviä muistutuksia.

Haloo, haloo!