perjantai 7. helmikuuta 2014

Lumileikkejä

Minun puolestani lämpötila saisi pysytellä koko talven nollan tuntumassa tai pikkuisen pakkasen puolella, sillä palelen aika helposti enkä varsinaisesti tykkää lumisista talvista, jolloin on pakko heti rynnätä kolaamaan pikkuista "pihaamme", jotta se olisi edes puoliksi yhtä siisti kuin naapurien, jotka jostain kumman syystä aina ehtivät hommiin ennen meitä. Vaunut eivät myöskään kulje oikein mihinkään, jos lunta on paljon ja pienimmän posket meinaa paleltua, kun isommat taas haluaisivat ulkoilla. Pulkkamäessä on kuitenkin kivaa ja välillä jo aurinkoakin näkee.

Isompi poikani on tullut tarkaksi vaatteiden kanssa. Hän ei anna minun valita paitaa ja kelpuuttaa päälleen mieluiten aina "helistinpaidan". Sen ollessa pesussa kelpaa myös hätätapauksessa muutamat muut paidat, mutta ne pitää itse tietenkin valita. Hanskat on aina Huonosti, haalaria ei saa vetää kiinni asti koska se Sattuu kaulaan, kypärämyssyä ei missään nimessä saa laittaa koska sekin Sattuu, hattujen nauhoja ei todellakaan saa sitoa koska Kutittaa. Pukemistilanteessa kuullaan yleensä 5-10 kertaa Ei tota, Ei kelpaa, En halua.

Hänestä on tullut myös kauhean utelias. Mikä toi on?! Mikä?

Hän on aika samanlainen kuin siskonsa pienenä. Puhelias, tomera, kovaääninen, nauravainen, vanhempien käskyttäjä, helposti kiihtyväinen, suppusuu, reipas ja rakas, tietysti.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti