Uusi kaveri

En ole saanut ladattua kuvia koneelle hetkeen, kun hankittiin uusi kamera ja tunsin suurta angstia sitä kohtaan useamman päivän. Vanha lähti kuitenkin uuteen kotiin, joten pakko oli tarttua uuteen kameraan ja alkaa vaan kuvaamaan. Joo, en todellakaan tykkää opetella mitään uutta vaan rakastan vanhaa, tuttua ja turvallista.. Mutta ehkä mä onnistun vielä solmimaan läheisen ystävyyssuhteen tämänkin kaverin kanssa. Ainakin se on pienempi, joten kulkee helpommin mukana ja mahtuu käsilaukkuunkin. ;)

Ollaan vaan lomailtu. Istuttu hiekkalaatikon reunalla ja katsottu lasten touhuamista. Välillä nautittu auringosta ja välillä sateesta. Juhlittu lisää Aarren syntymäpäiviä.

Aarre on sanonut pari kertaa "äiti". Ei taida ymmärtää itse höpinästään vielä mitään, mutta äiti ymmärtää <3

Rannalla

Siskon mielestä vesi oli kylmää, mutta Aarre nautti varpaiden upottamisesta veteen.

Mummi oli ostanut Aarrelle tuon keltaisen kesäasun Marimekon liikkeestä. Sattumalta samaa kuosia, joka meiltä jo pipona löytyi. Ihan lemppari!

Aarre kävi neuvolassa 1-vuotistarkastuksessa ja oli kerännyt painoa muutamassa kuukaudessa yli kilon. Painoa on nyt 8,3 kg ja pituutta 72 cm, ei siis minkäänlaista huolta enää. Nyt raukka nukkuu kuumetta pois kolmen saamansa rokotuksen jälkeen. Kammoan rokotuksia ja Aarre kammoaa niitä vieläkin enemmän. Se tuntuu pahalta, koska Aarrea on jo pistelty niin paljon. Hän menee aina ihan paniikkiin ja rauhoittuminen kestää tosi pitkään. Raukka.

Aarre on seissyt jo hetkittäin ilman tukea!

Voihan kakku

Tämän kakun kanssa meinasi mennä hermot. Pitäisi kai treenata vähän useammin kun taidot tuntuu olevan ruosteessa. Jo kakun halkaiseminen kolmeen osaan oli tuskastuttavan haastavaa ja muutama reikä tuli jo siinä vaiheessa. Olin ihan varma, että koko kakku hajoaa käsiin hetkenä minä hyvänsä... Kootessa kokosin kakun väärin ja laitoin päällimmäisen osan keskimmäiseksi ja niin edelleen. ;) Sitten yritin valmista kakkua siirtää leivinpaperilta kakkulautaselle niin pohja meinasi haljeta kokonaan, joten eihän se auttanut kun jättää leivinpaperi alle. Koko (rikkinäisen) komeuden peitin nopeasti kermavaahdolla ja kakku pysyi pystyssä. Jippii! Ens viikonloppuna sitten uudestaan, sillä tämä oli vasta harjoituskerta. Ihan söpö siitä silti tuli.

Kakun ohjeen löysin googlella täältä. Ulkonäkö ei ole ihan yks yhteen, mutta kesältä kuulemma maistui.:)

Futistreenit

Sisko pelaa ja Aarre konttailee ympäri kenttää yrittäen saada kiinni muiden palloja ja juomapulloja ja muuta irtaimistoa. ;)

1-vuotias

Aarre täyttää tänään kokonaisen vuoden.

Äidin pörrötukka, minimies, musu, mussukka, aarruli, aarreluuni, arto, pörtsi.

Tunteitani en osaa sanoiksi pukea. 

How wonderful life is while you're in the world.

"Jo poika kiskoo pojan unta vuoteessaan
Ennen kuin loppuun iltasadun saan,
Mä istun hetken ja mietin maailmaa
Ihmisenpoikaa se odottaa.
Voi kuinka kaunis poika onkaan tosiaan.
Ei muuhun pysty hän kuin uutta oppimaan.
Hän siinä kylkeänsä kääntää, miehekkäästi ääntää.
Hän matkaa taittaa linnunradallaan ja nukkuu vaan. 

Voi kunpa matkas onneksi
Koituis vihaa, katkeruutta et
Tuntis joutavaa, voi kun oisit
Viisaampi kuin isäs milloinkaan
Kunpa oppisit ajattelemaan


Niin poika kiskoo pojan unta sikeää
Kehtolaulu kesken taas kerran jää,
Liukenee yöhön murheet aikuisen ihmisen poikaa kun katselen
Voi kuinka kaikkivaltias noin olla voit,
Me sinut tehtiin mutta sinä meidät loit
Siinä tuhiset ja puhkut pelkkää voimaa uhkuen
Silmänurkkiin kuivuu kyyneleet, sä matkaa teet"

-Yö: Ihmisen poika

I love details

Kunhan kuvailin :)

Yks vee kuvausta

Aarresta pitäisi ottaa "yks vee" -kuvat. Helpommin sanottu kuin tehty. Aarre ei pysy sekuntiakaan paikallaan eikä varsinkaan suostu kameralle hymyilemään. Kun laitettiin Aarre taustakankaan päälle niin ensimmäiseksi hän alkoi huutamaan ja sen jälkeen ryömi pois... Isi nosti kymmenen kertaa pojan paikalleen ja aina sama juttu. Lopulta meni jo hermotkin... "Miksi te oikein roudaatte mua koko ajan tämän tylsän rätin päälle istumaan.."

Aarre on temperamenttinen ja päämäärätietoinen, kauniisti sanottuna. ;) Hermostuu helposti kun kielletään tai estetään pääsy kaikille niille mielenkiintoisimmille eli vaarallisimmille paikoille, jotka kodista vaan löytyy. Keittiönkaappeja pitäis paukuttaa, mutta kun sormia ei osata yhtään varoa. Ja terassille pitäisi aina kynnyksen yli mennä, vaikka se on liian korkea. Portaisiin pitäisi päästä tai vähintään portissa riippua ja työntää raajoja läpi sopivista raoista. Ja hermon mennessä koko poika kiljuu selkä kaarella.

Tähän mennessä nämä ulkona otetut kuvat ovat onnistuneet parhaiten... Kiire tässäkin tosin oli ;)