Vauhdikasta

Kaksivuotias on mahdottoman utelias ja kiinnostunut kaikesta. Kyselee ja höpisee välillä niin pitkiä lauseita, että äiti ei ymmärrä puoliakaan.

Kaksivuotiaan kanssa on ihana keskustella. Niin tarkkaavaisesti hän kuuntelee annettuja vastauksia ja painaa mieleensä uusia sanoja, asioita.

Kaksivuotias ei enää sinkoile päättömästi joka kerta menemään vaan saattaa joskus noudattaa vanhempien ohjeitakin, jos vaan sille päälle sattuu ;)

Niin lomalla

Ihana loma. Ollaan kierrelty pk-seudun leikkipuistoja, katseltu junia, syöty jäätelöä, nukuttu pitkään, käyty Korkeasaaressa ja oltu vaan. Kotiin palatessa keskimmäinen huutaa yleensä takaa istuimestaan, että "ei kotiin". Kivaa on siis kai ollut.

Olen jo monessa blogissa ihastellut tuota Mini Rodinin shortsihaalaria, mutta en ole raaskinut sitä pienellä alellakaan ostaa. Sitten en enää voinut vastustaa, kun Tukholman NK:sta löysin tämän oranssin puvun puoleen hintaan. Paljon muutakin olisi ollut, mutta sitten pihiys iski ja katumus siinä vaiheessa, kun ei voinut enää kääntyä takaisin hamstraamaan lisää... ;) Mutta on se ihana!

Reissussa

Vauvan ensimmäinen ulkomaanmatka suuntautui Ruotsiin eikä tätä pidemmälle ole ajateltu hetkeen lähteä, koska matkailu taaperon kanssa nyt ei ole mitenkään erityisen ihanaa vaan vaatii hermoja, hermoja, hermoja, pitkää pinnaa ja mielellään vielä pallomeren. Siellä sitten kökitään lähdöstä sulkemisaikaan asti ja liikututaan katsellessa lasten leikkimistä "kato nyt miten taitava se jo on", "ei se viime vuonna osannut noinkaan tehdä..", "söpö..."

Joskus ajattelin, että miten kukaan pärjää kahden lapsen kanssa. Kolmesta nyt puhumattakaan. Kuka edes hankkii kolmea lasta tai ainakaan lähtee niiden kanssa vapaaehtoisesti jonnekin kotiseinien ulkopuolelle? ;) Mutta jotain näiltä lapsilta olen kai oppinut. Lapsettomana stressasin kovasti, että mitähän mä pakkaan mukaan itselleni. Yhden lapsen kanssa stressasin varmaan kaikkea mahdollista. Tokan jälkeen stressasin taas kaikkea, kun sitä ikäeroakin oli siinä välissä ja kaikki oli taas uutta. Nyt kolmannen jälkeen stressaan aika paljon vähemmän ja menen monesti sieltä missä aita on matalin. Keskityn oikeasti tärkeisiin asioihin ja lepsuilen muuten ;) Ei se oo niin justiinsa!

Leikki-ikäinen

Viime viikolla taapero muuttui leikki-ikäiseksi.

Hänen syntyessään olin pitkän aikaa pienessä paniikissa. Kasvaako hän, miksei hän kasva, mitä seuraavaksi tapahtuu, onkohan hän kärsinyt hapenpuutteesta, miksi hän tekee noin tai näin, miksei hän opi vielä kääntymään, hengittääkö, liikkuuko, onko kaikki hyvin.

Nyt olen varma siitä, että hän voi hyvin. Minun ei-enää-niin-pikkuruinen poikani, joka haluaa tehdä kaiken ite, höpisee taukoamatta eikä ikinä tyydy seuraamaan mitään sivusta ;)

Kurkistus

Täällä mä tykkään heilua touhuissa mukana, kurtistella kulmiani, kurkistella ympäriinsä ja sotkea isin paitoja puklailemalla.

Jännät paikat

Nämäkin kuvat piti lisätä jo viikko sitten, mutta kesä on vienyt mennessään. Ollaan ulkoiltu, ulkoiltu, ulkoitu ja syöty välissä. En erityisesti ole koskaan pitänyt kesästä, mutta pienten lasten kanssa tämä on niin ihanan helppoa. Ei haalareita eikä pukemistaisteluita vaan äkkiä "kokit" (crocksit) jalkaan ja terassille. Vauva nukkuu, taapero leikkii autoillaan ja äiti ehtii jopa istua hetken aurinkovarjon suojassa... :)

Käytiin paloasemalla vierailulla. Kohta kaksivuotias oli tohkeissaan, jännittynyt ja onnellinen. Ensi viikolla vietämmekin synttäreitä. Syntyessään hän oli niin pieni, yksivuotiaanakin vielä aika pikkuruinen muihin samanikäisiin verrattuna, mutta nyt hän painaa 13 kiloa ja kasvaa jo keskikäyrällä. Ihmeellistä.

2 kk

Pienin täyttää tänään 2 kuukautta.

Hän on edelleen varsin leppoisa kaveri eikä itke juuri laisinkaan kunhan saa tarpeeksi unta ja ruokaa. Seuraa touhujamme usein sitteristä ja sylistä, ulkoillessa viihtyy mainiosti vaunuissa. Lattiallakin makoilee välillä ja yrittää pungertaa selältä masulleen siinä kuitenkaan vielä onnistumatta. Kova kiire olisi veljen perään.

Hän ukkuu öisin perhepedissä heräten syömään noin 2-3 tunnin välein, tosin pisin unipätkä on ollut kuusi tuntia putkeen. Se ei valitettavasti jäänyt tavaksi ;) Päiväunet nukutaan yleensä joko vaunuissa tai pinnasängyssä, päivärytmi on vielä vähän hakusessa. Tutti on kiva kaveri. Tuoreita mittoja en tiedä, mutta kaksoisleuka kasvaa päivä päivältä.

Hän on aika ihana ja rakas ja ihmeellinen.