Kiire

Muuttopäivämme aikaistui, joten pakkaaminen pitäisi jo aloittaa. Viikko enää. Toistaiseksi olen vain yrittänyt päästä ylimääräisesti tavarasta eroon, mutta silti joka paikka pursuaa ja epätoivo kasvaa. Jokainen muutto on entistä pahempi, kun tavaramäärä vaan kasvaa vuosien varrella ja lapsien myötä.. :)

Aarresta ei nykyään ehdi enää kunnolla kasvokuvia ottamaan, kun äidille esitellään vaan sivuprofiilia... On niin paljon kiinnostavampaakin katseltavaa kun kameran kanssa lässyttävä äiti.. ;) Ulkona ollaan kuitenkin oltu joka päivä, koska siellä Aarrekin viihtyy parhaiten eikä kitise juuri ollenkaan, ulkoilun jälkeen nukahtaa vaunuihinkin muutamassa minuutissa kun muuten nukutustaisto kestää puolesta tunnista tuntiin... Pinnasängyssäkin mielummin seistään kuin nukutaan.

Kohta me sitten juhlitaankin yksivuotiasta. Nyyh.