Pylly pystyyn ja menoksi

Aarre ei osaa kontata, mutta liikkuu eteenpäin ryömien. Käsivoimat ei vielä tunnu riittävän, mutta alavartalo menee mitä ihmeellisimpiin asentoihin. Tyyli on vapaa kunhan se vie edes vähän eteenpäin. Lopuksi Aarre nostaa päänsä ylös ja katsoo, että mihis tällä kertaa päädyttiin...

Äiti, mä teen sillan ;)

Kummiksi

Tuore kummi

Perhekuva

Ylläreitä ruokapöydän alla

Ehdin juuri ja juuri nämä kuvat lisäämään, kun herra univaivainen ilmoitti taas kuuluvasti olevansa hereillä. Eipä mulla tosin tainnut mitään asiaakaan olla :)

Motivointia

Motivoin lastani liikkumaan läppärin avulla, mikään ei ole yhtä houkuttelevaa kuin pieni näppäimistö odottelemassa pikkuisia sormia... Silloin lähtee mittarimato samantien liikkeelle. Valitettavasti vaan parhaalla hetkellä äiti aina tulee ja pilaa kaiken.. ;)

Väsytystaistelu

Täällä on väsynyt äiti. Ja väsynyt lapsi. Kaikki energia tuntuu menevän nukuttamiseen.

Aarre on lähes koko ajan väsynyt. Yöunet jää liian lyhyiksi ja päiväunet jää liian lyhyiksi. Hän havahtuu pienimpäänkin risahdukseen, kääntyy mahalleen ja yrittää lähteä ryömimään ympäri sänkyä. Huutaa kurkku suorana kun käyn kääntämässä takaisin kyljelleen ja yritän hyssyttää uudelleen uneen. Joskus onnistun, joskus en.

Tänäänkin Aarre heräsi kahdeksan jälkeen jo valmiiksi väsyneenä. Oli kärttyinen koko ajan, joten jo puolen tunnin jälkeen aloitin nukutusoperaation.. Jota aina odotan kauhulla. Huutoa, taistelua, tappelua ja kun hän lopulta saa unen päästä kiinni niin todennäköisesti havahtuu viimeistään viiden minuutin päästä ja kaikki alkaa alusta. Tätä kirjoittaessani Aarre on havahtunut jo kolme kertaa.

Pimennysverhot hankittiin, mutta ei vaikutusta. Kantoliinassa Aarre ei enää suostu nukkumaan eikä repussa. Rattaissa hän nukkuu, jos ne liikkuu. Mitään menoja on turha suunnitella, koska Aarre on kuitenkin kärttyinen eikä hän ainakaan suostu nukkumaan missään kodin ulkopuolella..

Toistelen tässä mielessäni, että nämä vaiheet tulee ja menee... Jotenkin se ei kuitenkaan tunnu auttavan.. ;)

Päivien viemää

Päivät kuluvat tosi nopeasti, vaikka mitään ihmeellistä ei tapahdukaan. Aarren kanssa puuhaillessa. Nukuttaminen taitaa tällä hetkellä viedä eniten aikaa ja valoisuuden lisäännyttyä on Aarre alkanut heräilemään vähän liiankin aikaisin aamulla.. Eikä meinaa millään enää jatkaa unia, vaikka onkin väsynyt. Pitäisi kai hankkia makuuhuoneeseen pimennysverhot.

Haaveilen jatkuvasti muutosta ja selailen asuntoja. Nykyisen asunnon myyntiprosessi taas ei niinkään innosta, kun vielä on tuoreessa muistissa ne puunaamiset ja laittamisen ja ärsyttäväksi paljastunut kiinteistövälittäjä. Katsotaan mitä kevät ja kesä tuo tullessaan :)

Pottatreenit osa II

Kotiäiti innostui sitten pottatreenistä :) Ensimmäinen pissa kun saatiin kalastettua pottaan niin siitä se sitten lähti. Nyt potta kaivetaan esiin aina ruokailun ja unien jälkeen, pissa tulee lähes joka kerta ja sitten hurrataan. Onnistunutta treeniä siis. Ja äiti on niin iloinen...

Aarren painosta ollaan yhä huolissaan, vaikka viime kerralla painokäyrä pitkästä aikaa ei ollut laskusuunnassa. Ei tosin noususuunnassakaan. Kuukauden päästä siis uudelleen. Nyt Aarre painaa 6,4 kg ja pituutta on 66 cm. (pyöristettynä, en muista nyt ihan gramman tarkkuudella) Joskus stressaan asiasta, yleensä en. Ehtiihän sitä masua kasvattamaan myöhemminkin. Ruoka kuitenkin maistuu paremmin kuin hyvin, syötettynä sekä sormiruokana.

Pottatreenit

Aarre ei erityisemmin välitä potasta. Eikä ollenkaan ymmärrä, että ei siinä huvikseen istuskella. On kokeiltu syömisen jälkeen, unien jälkeen ja kaikissa muissakin väleissä, mutta edistystä ei ole tapahtunut juurikaan. Siis lainkaan. Tai kai sekin on edistystä, että ensimmäisellä kerralla Aarre raivostui kun istutin hänet potalle. Nykyään hän suostuu jo pari minuuttia siinä istumaan kunhan viihdytystoimisto pelaa.

Levottomuutta ja huonoja öitä on riittänyt taas viime aikoina. Aarre haluaisi treenata uusia taitojaan koko ajan ja mielellään myös öisin ja kesken unien. Koko ajan pitäisi kääntyä selältä mahalleen ja sitten mahalta selälleen. Sängyllä hän pääsee potkien jo eteenpäinkin. Menohalut ja taidot ei kohtaa ja turhautuminen on valmis.