Olen tietysti tyytyväinen. En silti voi olla myöntämättä, että tämä hiukan rajoittaa meidän elämää. Jos lähdetään vähänkin kauemmas kotoa niin joudumme tekemään tarkat suunnitelmat siitä, että mitä syötetään, mitä ruokaa otetaan mukaan, miten sitä säilytetään, pitääkö ottaa kylmälaukku vai turvaudutaanko jälleen kaupan karjalanpaistiin...
Etukäteen ajattelin, että eiköhän tämä muutu sitten 1-vuotiaana. Jepjep, ne viimeiset sanat. Sosetehdas täällä pyörii edelleen ja kaikki ruoat pitää sauvasekoittimella sekoittaa, jottei meidän herkkäkurkkuinen poikamme hermostu totaalisesti. Sormiruokailu kyllä kelpaa herkkäkurkkuisellekin, mutta sen varaan en uskalla ruokailua jättää ettei neuvolassa päästä napisemaan painosta. Meidän vauva <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti