maanantai 14. marraskuuta 2011

Kiljahtelua

Aarre on alkanut juttelemaan ja jaksaa jo jutella pitkiäkin aikoja. Kiljahtelee välillä kovaakin, kun se oma ääni on niin jännittävän kuuloinen. Sitterissä vähän jo yritetään tökkiä lelukaaren leluja, mutta ihan ei vielä saada kunnon otetta ja sehän harmittaa. Haluja olisi enemmän kuin taitoa. Sylissäkään ei enää haluta olla missään "vauva-asennossa" vaan pystyyn olisi päästävä tai vähintäänkin istua pitää.. :) Telkkarin valojakin on mukava tuijotella. Kuolaa valuu kovasti, mutta hampaita ei ainakaan toistaiseksi ole näkynyt. Esikoiselta taas lähti toinenkin etuhammas, joten nyt meillä asustaa kaksi hampaatonta... ;)

Kääntymistä Aarre ei ole juurikaan harjoitellut, koska hän ei lattialla viihdy juuri ollenkaan. Välillä makoilee leikkimatolla, mutta ei yritä päästä mihinkään suuntaan vaan tuijottelee vaan leluja. Mutta ei se mitään, pysy kulta pienenä mahdollisimman pitkään. Olet jo kasvanut niin hurjasti, että haikeudella muistelen alkuaikojasi..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti