sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Mikä on kun ei taidot riitä..

Esikoinen on ollut murheissaan, koska ei osaa vielä lukea. Muut kuulemma eskarissa jo osaavat. Hoitajat tosin sanoivat, ettei se ihan niinkään ole.

Me sitten lainattiin Aapinen kirjastosta pari kuukautta sitten. Ei siitä kyllä mitään tullut, kun tytöllä paloi pinna jo alkuvaiheessa ja lopulta taisi palaa jo äidiltäkin. Aapinen lensi takaisin kirjahyllyyn ja lopulta takaisin kirjastoon.

Pari päivää sitten tytär tuli luokseni näyttäen helmipakkausta, jonka hänelle ostin. "Äiti, lukeeko tässä Isabella". Minä silmät pyöreänä tuijotin häntä ja sanoin, että lukeehan siinä. Mistäs ihmeestä sinä sen tiedät? Sitten selailtiin yhdessä lastenkirjoja ja hän luki sanoja sieltä täältä. Hitaasti. Välillä tavut meni sekaisin ja kirjaimet vaihtoi paikkaa. Mutta silti.


Ollaan viime päivinä harjoiteltu sormiruokailua Aarren kanssa. Huonolla menestyksellä. Hän ei osaa vielä noukkia mitään ruokaa käsiinsä vaan turhautuu ja loukkaantuu. Lopulta olen säälinyt häntä sen verran, että olen pikkuisen avustanut ja Aarre on sitten saanut vähän nuoleskella parsakaalia, kurkkua ja maissinaksuja. Taidamme pysytellä soseissa nyt toistaiseksi.

Muutenkin Aarre on ollut viime aikoina aika kiukkuinen, koska hän ei edelleenkään nuku tarpeeksi vaan havahtuu hereille ihan liian usein kesken unien. Aarrea myös kiukuttaa, koska hän ei osaa tehdä mitään. Sylistä pitäis päästä jonnekin tai ainakin pystympään asentoon. Sitteri on tylsä, leikkimatto on tylsä ja rattaissa makuuasennossa on aivan kamalan tylsää! Eihän sieltä edes näe mihinkään!

Tuijotetaan ruokaa kuola valuen..

Ei sen sormiruokailun kai ihan näin pitänyt mennä :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti