Ensimmäisen vuoden Aarre nukkui lähes kokonaan perhepedissä heräten öisin lukuisia kertoja syömään/pyörimään/mitä lie. Väsytti, väsytti ja väsytti. Monesti hänet piti hyssytellä keskellä yötä sylissä uneen. Lopulta ehdotin miehelle, että siirretään poika pinnasänkyyn meidän viereen ja taputellaan uneen.
Muutamana ensimmäisenä iltana nukkumaan meneminen oli vähän haastavaa, kun Aarre teki pinnasängyssä kaikki osaamansa temput samalla kun yritettiin taputella häntä uneen. Unet olivat kuitenkin heti paljon paremmat eivätkä keskeytyneet niin usein. Pitkäkestoinen tassuttelu epäergonomisessa asennossa vaan sattui selkään, joten melkein heti vaihdettiinkin pinnasänky "isojen" sänkyyn.
Noin kuukausi on kulunut ja muutos on uskomaton. Päiväunille Aarre nukahtaa useimmiten parissa minuutissa eikä useimmiten tarvitse enää tassutellakaan kunhan makoilee viereisellä sängyllä. Päiväunia poika nukkuu vain yhdet päivässä kun aikaisemmin hän torkkui useita pieniä pätkiä eli päivät olivat yhtä nukutusta. Yöunillekin hän nukahtaa yleensä nopeasti. Toisina öinä pyörii ja vaatii muutaman taputuksen, mutta monina öinä ei herää kertaakaan. Ja kaikki tämä vaati vain pojan siirtämisen omaan sänkyyn ja taputtelun uneen, huudattaa ei tarvinnut laisinkaan enkä sitä olisi suostunut tekemäänkään.
Perhepeti tuntui aina niin luonnolliselta ja halusin pitää pienen lähellä, mutta ainakin meidän tapauksessa se taisi vain häiritä kaikkien unta. Ihanaa nukkua ja herätä pirteänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti